Kaalit

Tiesitkö, että keräkaali, ruusukaali, lehtikaali, parsakaali ja kukkakaali ovat kaikki saman lajin (Brassica oleracea) eri muotoja? Sen vuoksi niiden ravinnekoostumuskin on melko samanlainen. Näiden muotojen fyysinen ulkonäkö poikkeaa dramaattisesti, koska niissä eri osat ovat kehittyneet suuriksi jalostuksen kautta. Syötäviä osia ovat lehdet (lehtikaali), kukinto (kukka- ja parsakaali), suuri päätesilmu (keräkaali) ja pienet silmut (ruusukaali).

Jos vertaillaan keräkaalin ja lehtikaalin ravinnepitoisuutta, eivät erot ole valtavan suuria. Vitamiinien osalta lehtikaali kuitenkin päihittää kaalin. Lehtikaali sisältää paljon flavonoideja, rautaa, A- K- ja C-vitamiinia.

Keräkaali

Keräkaali eli valkokaali on yksi vanhimmista tunnetuista vihanneksista. Keräkaali jaetaan varhais-, kesä-, syys- ja talvikaaleihin. Syys- ja talvikaalit ovat varhais- ja kesäkaaleja tiiviimpiä ja kookkaampia, koska niiden kasvuaika on pidempi. 

Varhaiskaali

Varhaiskaali on keräkaalia, mutta eri lajiketta, kuin syys- tai talvikaalit. Varhaiskaalin kotimainen satokausi kestää yleensä vain kuukauden, kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. Maultaan varhaiskaalia on makea, rakenteeltaan kevyen rapea ja kokoonsa nähden kevyt.

Punakaali

Punakaali muistuttaa valkokaalia, mutta sen sisältämät punaiset väriaineet peittävät lehtivihreän. Sen lehtiruodit ovat kuitenkin valkoiset, mikä tekee suikaloidusta punakaalista näyttävän. Punakaali on valkokaalia C-vitamiinipitoisempi. 

Lehtikaali

Lehtikaali on paljon flavonoideja, rautaa, A- K- ja C-vitamiinia sisältävä lehtivihannes. Tiesitkö, että lehtikaalista on olemassa perinteisen vihreän version lisäksi myös sinipunainen lajike?

Lehtikaalista voi valmistaa vaikka mitä. Kokeile mehuja, wokkeja, salaatteja tai herkuttele valmistamalla lehtikaalista sipsejä!

Kukkakaali

Kukkakaalin kukinnot on monipuolinen raaka-aine, mutta niiden lisäksi myös kukinnon suojaksi jätetyt suojalehdet voidaan hyödyntää ruoanlaitossa.  Perinteisen valkoisen lajikkeen lisäksi on olemassa myös hieman miedomman makuinen vihreä lajike sekä kartiomainen tummanvihreä lajike, jota kutsutaan romaneskoksi. 

Parsakaali

Parsakaalista kelpaa syötäväksi sen maanpäälliset osat eli kukinnot, varret ja lehdet. Moniin muihin tuoreisiin kasviksiin nähden parsakaali sisältää runsaasti esimerkiksi proteiineja ja B2-vitamiinia. Parsakaali on kukkakaalin lähisukulainen, mutta nimestään huolimatta parsakaali ei ole sukua parsalle. 

Kiinankaali

Kiinankaali on Kiinasta peräisin oleva kaali, kuten sen nimestäkin voi arvata. Euroopassa kiinankaalia on viljelty vasta 1900-luvulta lähtien. Muodoltaan kiinankaali on pitkulainen ja tasapaksu, väriltään vaalenvihreä tai kellanvalkoinen. Maultaan kiinankaali on varsin mieto.